Kausiruokaa. Lähiruokaa. Luomuruokaa. Sekasyöjien huushollissa syödään terveellisesti ja vähemmän terveellisesti.
keskiviikko 22. helmikuuta 2017
Inkiväärikaritsa
Ensin täytyy todeta, että pata oli ihan turhan suuri tälle annokselle. Mutta ei haitannut, muuten kuin näyttää hassulle kuvassa.
Ystävien kanssa vietetyn kokkauspäivän päivällisen pääruoka muhi rauhallisesti iltapäivällä uunissa. Pataan käytimme tietenkin Omppu Tontun luomukaritsaa. Ohjeessa oli ehdotettu karitsan niskakiekkoja tai lapaa, jonka käytimme. Yhdestä ahvenanlampaankaritsan lavasta tuli tarvittava määrä lihaa. Ja luista keitetään tietenkin liemi. Tällä kertaa erityisen tärkeään tarkoitukseen, mutta se jääköön salaisuudeksi.
Resepti on viime syksynä ilmestyneestä River Cottage A to Z -kirjasta.
2 rkl rypsiöljyä
1 kg karitsaa, joko niskakiekkoja tai lapa kuutioina
3 dl omenamehua
2 rkl omenasiiderietikkaa
1 rkl tummaa sokeria (käytin vaaleaa muscovadoa)
hyppysellinen chilihiutaleita
4 valkosipulin kynttä
100 g tuoretta inkivääriä
suolaa ja pippuria
Esilämmitä uuni 125 asteeseen.
Paloittele käyttämäsi liha. Mausta lihapalat suolalla ja pippurilla.
Kuori ja viipaloi inkivääri ohuiksi viipaleiksi. Kuori ja viipaloi valkosipulin kynnet. Sekoita omenamehu, etikka, sokeri ja chili pienessä kulhossa tai kannussa.
Ruskista liha pienissä erissä kuumassa padassa, johon olet lisännyt rypsiöljyä. Nosta sivuun odottamaan.
Lisää pataan hieman öljyä, alenna lämpöä ja lisää inkivääri- ja valkosipuliviipaleet pataan. Pyörittele niitä hetki padassa. Kaada liemi pataan ja lisää ruskistetut lihanpalat joukkoon. Peitä kannella ja nosta uuniin noin 2,5 tunniksi.
Tarjoile pehmeäksi kypsynyt karitsa liemineen esim. nuudeleiden kera. Me söimme spelttiä, kun oli jäänyt nuudelit hankkimatta. Lisäksi vain hieman kypsennettyjä kasviksia, esim. lehtikaalia.
Onneksi olimme syöneet maukkaan lounaan, ettei uunista tulleet ihanat tuoksut pakottaneet nostamaan pataa uunista ennen aikojaan. Olipa ihanan mausteista, inkiväärissä oli potkua vielä kaiken kypsennyksen jälkeenkin. Ja karitsa oli suussa sulavaa. Tätä syödään varmasti toistekin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti