Vihreä kasvispiiras

Ostin reilu taannoin toukokuun numeron delicious. -lehdestä, koska olin saanut tietää siellä olevan Gill Mellerin reseptejä. Niitä onkin, ei vaan ole vielä ole ollut niille tarvetta. Eivät kyllä jää toteuttamatta, niiden aika tulee.

Tuo englantilainen lehti on ilmestynyt jo ties kuinka kauan, mutta en ole aiemmin sitä ostanut. Siitä löytyikin paljon hyvältä näyttäviä ohjeita, joista tämä on yksi. Hieman jouduin muuttamaan ohjetta, koska ei ollut kaikkea saatavilla tai olen jollekin reseptissä olevalle allerginen. 

Tämä on kuin piiras ja salaatti samalla kertaa. Voitaikinapohja paistetaan paljaana. Alkuperäisessä ohjeessa oli maininta 320 g valmiiksi kaulitusta voitaikinalevystä. Ostin 500 g pakkauksen (en siis tällä kertaa taikinaa tehnyt itse) voitaikinalevyjä, jotka oli sitä perinteistä kahden tortun kokoisia paloja. Sulatin palat ja "liimasin" ne yhteen voitelemalla saumat munalla ja kaulin sen mahdollisimman suureksi. Uunissa levyt kohosivat korkeiksi ja irtosivat kuitenkin toisistaan. Piiras jäi aivan liian pieneksi täytemäärälle, joten seuraavalla kerralla teen joko taikinan itse tai sitten ostan 600 g lehtitaikinalevyn, jotta saan yhden täysikokoisen levyn. Nyt minulla jäi täytteeseen varattuja kasviksia seuraavan päivän salaattiin lopun piirakan kera. Piirakasta meni 2/3 kahden hengen päivälliseksi. Laitan tähän suunnitelmani seuraavaa varten, etten vahingossa tee toista palasista koottavaa piirasta. Saihan sen kuvaa varten koottua nätiksi ja olihan se helpompi leikata paloiksi, kun oli valmiiksi kolmessa osassa tuo tekemäni ensimmäinen versio.

600 g valmis lehtitaikinalevy tai itse tehtyä voitaikinaa sama määrä
1 muna
300 g vihreitä parsatankoja
200 g purjoa
200 g herneitä
250 g mozzarellapallo
50 g herneenversoja

täyte:
3 rkl oliiviöljyä ja loraus parilan voiteluun
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
400 g purkki voipapuja
1 tl sumakkia ja ripaus päälle
puolen sitruunan kuoriraaste ja mehu
(1 rkl tahinia, en käyttänyt kun kaapissa ei ollut)
nippu tuoretta minttua ja sileälehtipersiljaa

Esilämmitä uuni 200 asteeseen ja sulata taikina. Levitä ohueksi kaulittu taikina leivinpaperin päälle uunipellille. Tee viillot reunoille koristeeksi. Voitele 2 cm reunat munalla. Paista uunissa 20 - 25 minuuttia. Nosta pois ja anna jäähtyä. Tämän osuuden voi tehdä vaikka edellispäivänä, jos haluat.

Huuhdo ja valmistele parsat. Leikkaa puumainen alaosa pois ja tarvitsessa käytä kuorimaveistä kuivan pinnan poistamiseen. Alkuperäisessä ohjeessa oli käytetty pikkuisia purjon alkuja (baby leeks), niitä ei ole tähän aikaan saatavilla, joten käytin pätkän isomman purjon valkoista osaa. Toinen vaihtoehto olisi kevätsipulit, mutta niitäkään ei minulla tällä hetkellä ollut kotona. Huuhdo ja paloittele purjo 2-3 pätkiksi. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja laita parsat ja purjot kattilaan. Keitä noin 5 minuuttia. Jos käytät juuri maasta nostettuja parsoja, niitä tarvitsee keittää vain pari minuuttia. Samaten kevätsipuli ei tarvitse pitkää keittoaikaa. Nosta kasvikset pois vedestä, niiden ei ole tarkoitus olla läpikypsiä. Huuhtele kylmällä vedellä, jotta väri säilyy kirkkaana. Jos käytät pakasteherneitä kuten minä tällä kertaa, niitä ei tarvitse myöskaan kauaa keittää. Vain 1-2 minuuttia. Jätä kasvikset odottamaan.

Kuumenna tilkka öljyä paistinpannulla ja kuullota silputtu sipulia 5 minuuttia. Lisää valkosipulin kynsi ja jatka kuullotusta vielä 2-3 minuuttia. Pidä huoli, ettei valkosipuli pala! Nosta sivuun jäähtymään.

Pese ja kuivaa sitruuna. Raasta puolikkaan sitruunan kuori (minä käytin koko sitruunan kuoriraasteen, koska pidän sitruunasta) ja purista puolet mehusta. Huuhtele ja valuta voipavut. Laita paput kulhoon ja lisää joukkoon sitruunan kuori ja mehu sekä kuullotetut sipulit puolet yrteistä, oliiviöljy ja sumakki. Mausta suolalla ja pippurilla. Soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi tahnaksi. 

Kuumenna parilapannu tulikuumaksi. Lorauta tilkka öljyä pannulle. Nosta parsat ja purjon palat (tai kevätsipulit) pannulla ja paahda noin 5 minuuttia, kunnes kasvikset ovat saaneet kauniit raidat ja ovat kypsiä. Nosta pois pannulta.

Kokoa torttu. Paina taikinan keskiosa litteäksi ja levitä paputahna sen päälle. Asettele päälle parsatangot ja purjot/kevätsipulit. Revi mozzarellapallo kappaleiksi ja sirottele palat tortun päälle. Lisää herneet ja herneenversot. Ripottele päälle hieman sumakkia ja tarjoile.

Tämä oli aivan uskomattoman herkullinen piiras. Paputäyte oli ihanan raikas, tuli mieleen että sitä voisi käyttää kasvisvoileipäkakun täytteenä. Ruokaisa ja kuitenkin kevyt.


 

Savulohi-perunapihvit, lohkoperunat ja sitruunamajoneesi

delicious. -lehden toukokuun numerossa oli hyviä ohjeita, joista tämä oli yksi. Olen tehnyt monenlaisia kalapihvejä tai -pullia vuosien varrella. Tämä resepti pääsee kyllä parhaimmiston joukkoon. Myöskin tällä ohjeella tehdyt lohkoperunat olivat tosi maukkaita. Ohjeessa mainittiin, että annoksesta tulee kahdeksan pihviä. Minä sain niitä 12 ja nekin olivat isoja.

Majoneesi:
2 keltuaista
3 dl mietoa oliiviöljyä tai rypsiöljyä
1 sitruunan kuoriraaste ja mehu 
1 tl dijonsinappia
suolaa ja pippuria
(hienonnettua tilliä koristeeksi)

Kalapihvit:

500 g jauhoisia perunoita
25 g voita
400 g lämminsavustettua lohta
1 sitruunan kuoriraaste ja mehu 
2 rkl silputtua ruohosipulia
2 rkl silputtua lehtipersiljaa
4 kevätsipulia 
suolaa ja pippuria
vehnäjauhoja
2 munaa
150 g korppujauhoja
rypsiöljyä paistamiseen 

Lohkoperunat:
1 kg jauhoisia perunoita 
loraus rypsiöljyä
1 rkl savupaprikajauhetta (makeaa)
ripaus suolaa

Pese ja kuivaa sitruunat. Raasta sitruunoiden kuoret ja jätä purista mehu. Jätä odottamaan.

Majoneesi:
Aloita majoneesilla, jotta se ehtii maustua. Sekoita keltuaiset ja sinappi keskikokoisessa kulhossa. Mausta ja jatka vatkaamista samalla kun valutat öljyä hiljalleen joukkoon. Kun 3/4 öljystä on sekoitettu, lisää yhden sitruunan kuoriraaste ja mehu ja sitten loppu öljy. Vatkaa, kunnes on tasaista. Jätä kulhoon maustumaan, laita kulho jääkaappiin.

Kalapihvit:

Kuori perunat ja lohko ne neljään osaan. Keitä suolalla maustetussa vedessä 15-20 minuuttia. Kaada vesi pois, anna hetki levätä ja soseuta perunat voinokareen kera. 

Hienonna lämminsavulohi perunamuusin joukkoon. Hienonna ruohosipuli, persilja ja kevätsipulit ja lisää kattilaan. Sekoita joukkoon yhden sitruunan kuoriraaste ja mehu. Hienonna ruohosipuli, persilja ja kevätsipuli. Lisää ne joukkoon. Mausta suolalla ja pippurilla. Muotoile tasakokoisiksi pihveiksi ja nosta ne leivinpaperin päälle työtasolla. 

Ota kaksi matalaa ja yksi syvä lautanen esiin. Laita vehnäjauhot yhdelle lautaselle, munat toiselle ja korppujauhot kolmannelle. Sekoita munia hieman. Pyörittele kalapihvit ensin kevyesti vehnäjauhoissa, kasta sitten vatkattuun munaan ja pyörittele lopuksi korppujauhoissa. Jätä kalapihvit leivinpaperilla päällystetylle astialle ja nosta jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi kelmulla peitettynä. Voit tehdä kalapihvit tähän saakka vaikka edellisenä päivänä niin halutessasi. 

Paista perunat öljyssä kuumalla pannulla, noin 4-5 minuuttia puoleltaan. Jos ne ovat olleet pitkään jääkaapissa, saatat tarvita pidemmän paistoajan että ne ehtivät kuumentua kunnolla läpi.

Lohkoperunat:
Esilämmitä uuni 200 asteeseen.

Pese perunat huolellisesti. Leikkaa kuorimattomat perunat haluamasi kokoisiksi lohkoiksi kulhoon. Lorauta päälle öljy ja ravistele kulhoa. Ripottele savupaprikajauhe ja suola kulhoon ja ravista taas. Levitä uunipellille leivinpaperin päälle ja paahda uunissa puolisen tuntia. Käännä puolivälissä.

Nosta pöytään kuumat lohkoperunat ja kalapihvit. Tarjoile sitruunamajoneesin kera.

Sitruunarisotto

Käytän nykyisin melko vähän riisiä, korvaan seniin useimmin risottospeltillä, jota ostan Vääksyn myllystä. Joskus on kuitenkin saatava ihan oikeaa risottoa. Sitruunarisotto ei olisi sama speltistä tehtynä. Resepti oli Yhteishyvän ruokaliitteessä, muokkasin sitä hieman. 

8 dl vettä
6 tl kasvisliemijauhetta (tarkista pakkauksen tiedot!)
1 sipuli 
2 valkosipulin kynttä 
1 luomusitruuna
75 g parmesaania
2 rkl oliiviöljyä 
1 tl kurkumaa
3 dl risottoriisiä
2 dl kuivaa valkoviiniä
mustapippuria  

Kuumenna vesi ja sekoita kasvisliemijauhetta siihen. Jätä sivuun, pidä lämpimänä. Kuori ja hienonna sipuli. Kuori valkosipulin kynnet ja raasta ne karkeaksi. 

Pese sitruuna ja raasta kuori. Purista mehu. Raasta 50 g parmesaania. 

Kuumenna öljy, lisää kurkuma ja sipulit. Älä anna sipulin ruskistua. Lisää riisi kattilaan sipulin joukkoon. Riisin kuullotuttua lisää kattilaan viini. Sekoita kunnes neste on haihtunut ja lisää lämmintä kasvislientä aina kun neste on imeytynyt. Riisi ei saa kypsyä läpikypsyä. Katso riisipaketista keitto-ohje.

Lisää lopuksi parmesaaniraaste, sitruunan kuoriraaste ja osa mehusta. Pyöräytä mustapippuria myllystä. Suolaa tuskin tarvitsee lisätä, koska kasvisliemi ja parmesaani ovat suolaisia. 

Nosta risotto neljään lämmitettyyn kulhoon ja koristele esim. timjamia oksalla ja höylätyillä parmesaanilastuilla. Tarjoile heti.

Tämä on ihanan maukasta, jos pitää sitruunasta. Lisäsin lopuksi vielä sitruunaa, koska halusin sen olevan voimakkaasti esillä.

Tonnikalapasta

Tässä yhtenä päivänä en oikein keksinyt mitä tekisin ruuaksi ja taas kerran tutkin kaappeja. Löytyi tonnikalapurkki, pastaa, tilkka kermaa ja pala savujuustoa perusjuttujen lisäksi.Siispä tonnikalapastaa.

1 prk tonnikalapaloja
2-3 kevätsipulia tai pieni pätkä purjoa
1/4 säilötyn sitruunan kuorta
1 rkl kapriksia
1 dl kermaa
(savu)suolaa ja pippuria
n. 50 g (savu)juustoa 
persiljaa 

pastaa kahdelle

Viipaloi kevätsipuli tai purjon pala ohuiksi.

Lorauta tilkka öljyä (esim. tonnikalapurkista) ja lisää sipuli/purjo. Anna hetken aikaa kuullottua, purjo vaatii hetkisen pitempään kuin kevätsipuli. Lisää tonnikala joukkoon ja sekoita. Hienonna säilötyn sitruunan kuori ja kaprikset. Lisää ne pannulle.

Laita pastavesi kiehumaan ja keitä pasta ohjeen mukaan.

Lisää kerma paistinpannulle ja mausta (savu)suolalla ja pippurilla. Kuumenna kunnes kerma kiehahtaa.

Raasta juusto ja hienonna persilja. 

Valuta pasta ja kumoa paistin pannun sisältö kattilaan. Lisää juustoraaste ja sekoita nopeasti. Annostele lautasille ja koristele persiljalla. 

Jerk-broileri

Emme ole syöneet kanaa tai broileria kuukausiin. Nyt tilasin munataksista niittybroilerin, koska teki mieli vaihtelua. Reseptin löysin River Cottage A to Z -kirjasta (yllättävää). Jerk on karibialainen mausteseos, jota taitaa saada valmiina maustehyllystäkin. Mutta tein ohjeen mukaan. Enkä katunut.

1 broileri (n. 1,75 - 2 kg)
lasillinen valkoviinistä

Jerk-mausteseos:
1 rkl kokonaisia maustepippureita
1 rkl kokonaisia mustapippureita
timjamin lehtiä (pieni nippu oksia)
4 kevätsipulia
4 valkosipulin kynttä
1-2 chiliä
1 rkl tummaa sokeria tai hunajaa
2 rkl soijakastiketta
1 limetti (kuoriraaste ja mehu)
hyppysellinen suolaa

Ota esille uunivuoka, johon broileri mahtuu.

Varaa joko sauvasekoittimen astia tai korkea kulho ja tee mausteseos sinne. Hienonna pippurit morttelissa. Nypi timjaminoksista lehdet. Paloittele kevätsipulit. Kuori valkosipulin kynnet, pilko pienemmäksi. Poista siemenet chilistä ja pilko pienemmäksi. Pese ja kuivaa limetti. Raasta limetin kuori ja purista mehu. Lisää suola. Sekoita sauvasekoittimella mausteseos tahnaksi. 

Vedä broilerin siivet ja koivet ulospäin, jotta lämpö pääsee paremmin kiertämään. Hiero mausteseos broileriin ja jätä broileri huoneenlämpöön maustumaan. Esilämmitä uuni 180 asteeseen.

Nosta vuoka uuniin ja paista 30 minuuttia. Lisää lasillinen viiniä vuokaan ja jatka paistamista 50-60 minuuttia. Kana on kypsää, jos koipi irtoaa helposti. Jos ei, jatka paistamista vielä 10 minuuttia. Kun broileri on kypsä, nosta se uunista ja jätä lepäämään peitettynä noin 15 minuutiksi. 

Keitä lisäksi riisiä tai kuten minä spelttiä. Kypsennä paketin ohjeen mukaan ja lisää joukkoon loppuvaiheessa purkillinen kidneypapuja.

Valuta paistoliemi broilerin sisältä ja sekoita vuoassa olevan liemen kanssa kastikkeeksi. 

Olipa maukasta! Uunista tuli houkuttelevat tuoksut paiston aikana ja nälkä kasvoi. Tästä annoksesta sai 8 annosta. Ensin söimme koivet ja siivet. Ruokailun jälkeen irrotin lihat luista ja pilkoin ne. Kaadoin kastikkeen päälle ja lämmitin sitä seuraavilla kerroilla. Teen varmasti toistenkin.

Kuvan olisi voinut ottaa toisestakin suunnasta, mutta tässä tämä kuitenkin. 

Omena-stout-hunajapiiras

Resepti siirretty Ullan leipomuksia -blogiin, johon se oli alunperint tarkoitettu. 
http://ullanleipomukset.blogspot.fi/2017/03/omena-stout-hunajapiiras.html

Mademuhennos

Sain naapurilta pienehkön mateen, joten pääsin kuin pääsinkin tekemään muhennoksen tänä talvena. Ostin taannoin kaupasta mateen, myyjä tarjoutui nylkemään sen. Otin tarjouksen vastaan, vaikka olinkin valmistautunut sen itse tekemään. Kotiin päästyäni otin mateen esiin. Homma päättyi heti alkuunsa, koska sappirakko oli mennyt nylkemisen ja sisäelinten poistamisen yhteydessä rikki. Kala oli värjäytynyt vihreäksi. Jäi käyttämättä. Palautin sen kauppaan, ilmoitin etten ko. kalaa valmista ruoaksi. En halunnut uutta madetta tilalle, koska ei enää tehnyt mieli. Sain silloin korvaukseksi siikaa.

Tämä annos on kahdelle, mikä riittää meidän huushollissa. Tuplaa se, jos tarvitset ruokaa neljälle.

n. 300 g nyljettyä madetta

1 dl vettä

1 dl kuivaa valkoviiniä

½ nippua persiljaa

½ nippua tilliä

laakerinlehti

muutama kokonainen maustepippuri

muutama kokonainen valkopippuri

suolaa

nokare voita

1 pienen pieni sipuli

2 rkl vehnäjauhoja

1 rkl sitruunamehua

1 dl kermaa

muskottipähkinää 

Leikkaa made muutaman sentin paloiksi. Kuumenna vesi ja viini kiehuvaksi, lisää persilja, tilli, laakerinlehti, pippurit ja suola. Lisää kalanpalat ja anna kiehua 6-7 minuuttia. Nosta kalanpalat pois ja keitä lientä hieman kokoon. Siivilöi liemi.

Perkaa kala irti ruodoista. Jätä ne odottamaan. 

Hienonna sipuli. Sulata voi kattilassa ja kuullota sipulia muutama minuutti. Lisää jauhot ja pyörittele sipulin joukkoon. Kaada siivilöity liemi päälle. Keitä viitisen minuuttia, jotta kastike kypsyy. Lisää sitruunamehu ja kerma. Mausta muskottipähkinällä. Lisää kalapalat. Anna niiden kuumentua, älä kypsennä pitkään, ettei ne muutu kumimaiseksi. 

Tarjoile keitettyjen perunoiden tai perunalumen kera. Koristele tillillä/persiljalla. Nauti. Kyllä tuoreesta kalasta tehty ateria on hyvää!

Veriappelsiinimarmeladi

Tein alkuviikosta veriappelsiinimarmeladia. Löysin sauvajyväsen vinkistä veriappelsiineja, jotka olivat melkoisen punaisia. Resepti on River Cottage Handbook No.2 -kirjasta, joka on Pam The Jam Corbinin kirjoittama. Muokkasin sitä hieman.

Annos on iso, saat noin 2,5 kiloa marmeladia. Varaa siis riittävästi purkkeja. Tämä marmeladi on työläs, mutta maku palkitsee.

1 kg veriappelsiineja

1 dl sitruunamehua

1 kg hillosokeria

1 kg ruokosokeria

Varaa iso kulho, vähintään 3 litraa. Teroita veitsi. 

Harjaa veriappelsiini puhtaaksi. Leikkaa ne kahtia ja purista mehu puolikkaista. Laita kulhoon odottamaan. 

Leikkaa appelsiinipuolikkaat vielä kahteen osaan ja irrota kalvot. Leikkaa kuoret (myös valkoinen osa) niin ohuiksi viipaleiksi kuin kykenet. Tämä on se työläin vaihe. Miten ihmeessä sitä onkaan niin paljon. Lisää kuoriviipaleet mehun joukkoon. 

Kun kaikki on kulhossa, lisää sinne 2,5 vettä. Jätä pöydälle peitettynä yön yli tai maksimissaan 24 tunniksi. 

Kaada kulhon sisältö isoon (5 l) paksupohjaiseen kanttilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja jätä hiljalleen poreilemaan 2,5 tunniksi. Tänä aikana kuoret pehmenevät ja liemestä on haihtunut noin kolmannes.

Lisää sokerit ja sitruunamehu. Sekoita, kunnes sokeri on sulanut ja anna kiehua 20-30 minuuttia. Jos omistat sokerilämpömittarin, käytä sitä ja tarkista, että marmeladi saavuttaa 105 asteen lämpötilan. Jos et omista sokerilämpömittaria, laita lautanen pakastimeen 15 minuutiksi. Nosta se pöydälle ja laita lusikallinen marmeladia kylmälle lautaselle. Vedä sormi marmeladin läpi. Jos lautaselle jää vana sormesi jäljiltä, marmeladi on valmista.

Anna jäähtyä hetki ja kaada puhtaisiin, kuumiin purkkeihin ja sulje heti. Anna jäähtyä. Tarjoa esimerkiksi paahtoleivän päällä. Käytä marmeladi 2 vuoden kuluessa. 

Marmeladi oli enemmän tumman oranssia kuin punaista. Hedelmien kuoret olivat pääsääntöisesti oransseja, joten siinä lienee syy. Kuten kuvasta näkyy, ei kaikki hedelmät olleet punaisia sisältäk. Ps. hedelmiä tarvitaan enemmän kuin kuvassa.

Tomaatti-bataatti-pekonikeitto

Tämän keiton tein eräänä arkipäivänä, kun en ollut etukäteen miettinyt mitä pöytään mieheni kotiutuessa laittaisin. Tutkailin pakastimen ja jääkaapin sisältöä ja totesin, että voisin saada uudenlaisen keiton aikaiseksi. Miltä se maistuu, jäi nähtäväksi. Joskus nämä kaapintyhjennyskeitot jäävät itseltäni syömättä.

Käytin keittoon itse tekemääni tomaattikastiketta, mutta sen voi korvata paseeratulla tomaatilla. Paseerattua tuo kastikeenikin on, mausteita siinä on eri lailla kuin kaupan hyllystä löytyvässä tomaatissa. Viime vuonna saimme tomaatteja runsaasti sekä omasta kasvihuoneesta että ruokaosuuskunnasta. Pekonikin oli itse suolattua, minun piti joulun alla kokeilla River Cottagen kurssilta saamaani ohjetta pekonin suolaukseen. Sitä on vielä viipaleina pakastimessa, joten sitä käytin. Hyvää Benjamin possua. Kaupasta hankittu paketti korvaa sen.

Yritän kirjata käyttämäni aineet tähän, en ollut ajatellut tätä julkaista, mutta mieheni kysyi lautasen tyhjennettyään, että kai minä tämän bloggaan?

reilu 100 g pekonia
1 isohko sipuli
2-3 valkosipulin kynttä
reilu litra paseerattua tomaattia
1 pieni bataatti
2 dl kermaa
2-3 rkl vehnäjauhoja
yrttejä makusi mukaan 
suolaa ja pippuria

Suikaloi pekoni pieniksi paloiksi. Kuori ja viipaloi sipuli ja valkosipulin kynnet. Kuori ja paloittele bataatti. 

Käytä paksupohjaista kattila. Pistä pekoni kylmään kattilaan, nosta levylle. Hämmennä, jotta pekonista irtoaa rasvaa. Pienennä lämpöä ja lisää joukkoon sipuli- ja valkosipuliviipaleet. Kypsennä niitä muutama minuutti hiljalleen sekoittaen. Älä anna ruskistua. 

Lisää paseerattu tomaatti ja bataattilohkot. Kuumenna kiehuvaksi ja anna poreilla kunnes bataatti on pehmeää. Mausta haluamillasi yrteillä. Soseuta keitto sauvasekoittimella. Kyllä, ne pekoninpalat siellä seassa. 

Sekoita vehnäjauhot kerman joukkoon ja lisää se kattilaan. Käytä sauvasekoitinta sekoittaaksesi keiton kunnolla. Näin ei jauho jää paakuiksi. Kuumenna uudelleen ja anna kypsyä muutama minuutti. Tarkista suola ja mausta pippurilla. Pekonissa on suolaa, joten sitä ei välttämättä tarvitse lisätä.

Nosta kuuma keitto pöytään ja tarjoile leivän kera. Hyvää arkiruokaa. Tosin mieheni ehti vahingossa todeta, että onpahan kasvissosekeitto hyvää. Muistutin häntä pekonista. Tällaista kaapintyhjennyskeittoa teen toistekin, maistui myös minulle. 

Mausteinen porkkanasalaatti

Seuraan Instagramissa mm. Ottolenghia ja viime viikonloppuna siellä oli linkki Guardianin sivulta löytyviin resepteihin. Ottolenghin resepteihin tutustuin taannoin ystäväni Jonathanin vinkistä ja olen käynyt Lontoossa syömässä Ottolenghin delissä ja hänen lippulaivaravintolassa Nopissa. Molemmilla kerroilla poistunut tyytyväisenä. Jo kuva Instagramissa näytti hyvältä, joten piti ne reseptit käydä tutkimassa. Tämä porkkanasalaatti oli testattava heti. En osta talvisaikaan juurikaan vihreää salaattia, tomaatteja ja kurkkua. Ne kun eivät kuulu talveen. Juureksia syömme monessa muodossa. 

Tämän salaatin ainekset löytyivät kotoa minttua lukuunottamatta. Se oli lisättävä ostoslistalle. Ohjeessa on myös appelsiininkukkavettä salaatinkastikkeeseen,  mutta myös maininta siitä, esteistä kannata neljännesteelusikallisen vuoksi pullollista hankkia. Alkuperäisessä reseptissä käytetään korianteria, mutta allergian vuoksi joudun korvaamaan tuoreen korianteria lehtipersiljalla. 

650 g porkkanoita
2 appelsiinia
1/2 valkosipulin kynsi
50 g pistaasipähkinöitä
iso nippu tuoretta korianteria (lehtipersiljaa)
pieni nippu tuoretta minttua

kastike:
3 rkl oliiviöljyä 
(1/4 tl appelsiininkukkavettä)
2 tl hunajaa
1,5 tl jeeran siemeniä
1 sitruuna (kuori ja mehua)
1/2 tl suolaa
mustapippuria myllystä

Kuori porkkana ja raasta karkeaksi raasteeksi. Kuori appelsiinit ja irrota lohkot. Leikkaa lohkot muutamaksi pahaksi. Purista valkosipulin kynnen puolikas. Kuori, paahda ja murskaa pistaasipähkinät. Irrota lehdet yrteistä ja silppua ne. Sekoita ainekset. 

Tee kastike. Mittaa öljy ja hunaja pieneen purkkiin. Paahda jeering siemenet ja hienonna ne morttelissa. Pese ja kuivaa sitruuna. Raasta kuori hienoksi ja purista mehu. Lisää kuoriraaste ja 3 rkl mehua purkkiin, samoin hienonnettu jeera. Mausta suolalla ja pippurilla. Sulje purkki ja ravista kastikeaineet. Kaada kastike kulhoon ja sekoita salaatti, jotta kastike maustaa sen tasaisesti.  

Olipa ihanan maukas ja  mehukas salaatti. Jeera, valkosipuli ja sitruuna toivat oman ulottuvuuden. Tämä on aivan muuta kuin perinteinen porkkanaraaste,  johon on lisätty appelsiinia. 

Appelsiinimousse ja mehustetut appelsiinit

Ystävien kanssa vietetyn päivän viimeinen ruokalaji. Täytyihän meidän jotain makeaa saada. Appelsiinit ovat nyt parhaimmillaan ja River Cottage Fruit Everyday! -kirjasta löytyi sopiva resepti. Resepti oli neljälle, melkoisen iso annokset tuli. Saattaisi venyä jopa kuuteen pienempään jälkiruokakulhoon.

3 isoa appelsiinia
200 g maustamatonta tuorejuustoa
2 munanvalkuaista
n. 150 g sokeria
2 dl kuohukermaa

Pese appelsiinit ja raasta kuoret isoon kulhoon. Lisää kulhoon tuorejuusto ja 50 g sokeria. Vaahdota kuohkeaksi. 

Erottele munista valkuaiset puhtaaseen kulhoon ja vaahdota ne pehmeäksi. Lisää 50 g sokeria lusikallinen kerrallaan, kunnes sinulla on kiiltävää ja tasaista marenkia. Vaahdota seuraavassa kulhossa kerma. Sekoita kerma tuorejuuston joukkoon ja vaahdota. Nosta marenki lopuksi varovasti joukkoon. 

Annostele annoskulhoihin ja nosta jääkaappiin peitettyinä useammaksi tunniksi tai vaikka yön yli. 

Kuori appelsiinit ja leikkaa lohkot irti. Tee tämä kulhon päällä, jottei mehua joudu hukkaan. Purista lopuksi kaikki mahdollinen mehu talteen. Ripottele päälle sokeria, peitä ja jätä mehustumaan jääkaappiin. Kirjassa ohje oli keittää sokerista ja vedestä karamelli, joka kaadetaan appelsiinilohkojen päälle. Kahteen kertaan kokeilimme, ei onnistunut. Ensimmäisellä kerralla sokeri kristallisoitui kattilassa, toisella kertaa ei vaan karamellisoitunut. Ymmärrykseni ei riitä kertomaan, mikä meni pieleen. Joka tapauksessa sokeroimalla appelsiinilohkot ja jättämällä ne mehustumaan saa aivan erinomaisen koristeen moussen päälle. En aio edes yrittää seuraavalla kertaa. 

Ennen tarjolle asettamista jaa appelsiinilohkot annosvuokiin moussen päälle. 

Olipa raikas jälkiruoka! Maistui kaiken päivän aikana syömiemme herkkujen päälle.

Inkiväärikaritsa

Ensin täytyy todeta, että pata oli ihan turhan suuri tälle annokselle. Mutta ei haitannut, muuten kuin näyttää hassulle kuvassa.

Ystävien kanssa vietetyn kokkauspäivän päivällisen pääruoka muhi rauhallisesti iltapäivällä uunissa. Pataan käytimme tietenkin Omppu Tontun luomukaritsaa. Ohjeessa oli ehdotettu karitsan niskakiekkoja tai lapaa, jonka käytimme. Yhdestä ahvenanlampaankaritsan lavasta tuli tarvittava määrä lihaa. Ja luista keitetään tietenkin liemi. Tällä kertaa erityisen tärkeään tarkoitukseen, mutta se jääköön salaisuudeksi. 

Resepti on viime syksynä ilmestyneestä River Cottage A to Z -kirjasta. 

2 rkl rypsiöljyä
1 kg karitsaa, joko niskakiekkoja tai lapa kuutioina
3 dl omenamehua
2 rkl omenasiiderietikkaa
1 rkl tummaa sokeria (käytin vaaleaa muscovadoa)
hyppysellinen chilihiutaleita
4 valkosipulin kynttä
100 g tuoretta inkivääriä
suolaa ja pippuria

Esilämmitä uuni 125 asteeseen.

Paloittele käyttämäsi liha. Mausta lihapalat suolalla ja pippurilla. 

Kuori ja viipaloi inkivääri ohuiksi viipaleiksi. Kuori ja viipaloi valkosipulin kynnet. Sekoita omenamehu, etikka, sokeri ja chili pienessä kulhossa tai kannussa. 

Ruskista liha pienissä erissä kuumassa padassa, johon olet lisännyt rypsiöljyä. Nosta sivuun odottamaan. 

Lisää pataan hieman öljyä, alenna lämpöä ja lisää inkivääri- ja valkosipuliviipaleet pataan. Pyörittele niitä hetki padassa. Kaada liemi pataan ja lisää ruskistetut lihanpalat joukkoon. Peitä kannella ja nosta uuniin noin 2,5 tunniksi.

Tarjoile pehmeäksi kypsynyt karitsa liemineen esim. nuudeleiden kera. Me söimme spelttiä, kun oli jäänyt nuudelit hankkimatta. Lisäksi vain hieman kypsennettyjä kasviksia, esim. lehtikaalia. 

Onneksi olimme syöneet maukkaan lounaan, ettei uunista tulleet ihanat tuoksut pakottaneet nostamaan pataa uunista ennen aikojaan. Olipa ihanan mausteista, inkiväärissä oli potkua vielä kaiken kypsennyksen jälkeenkin. Ja karitsa oli suussa sulavaa. Tätä syödään varmasti toistekin. 

Kurpitsa-sienisalaatti

Taas kerran yksi resepti Gill Mellerin kirjasta, yrittäkää kestää. Haluan jakaa näitä maukkaita reseptejä teillekin. Tämä salaatti oli ystävien kanssa vietetyn kokkauspäivän päivällisen alkuruoka, silloin pienemmällä ohramäärällä. Päivän teema oli River Cottage, yllättävää! Kaikki resepti liittyivät siihen, uusia makuja kaikille. En ollut näitä reseptejä aiemmin toteuttanut.  

Näin helmikuussa ei saa tuoreita sieniä kuin kaupasta ja päätin, että käytän tähän reseptissä mainittuja portobellosieniä. Niitä saa Suomessa kasvatettuina. Odotan kuitenkin jo ensi syksyä, jolloin tämän salaatin voisi tehdä itsekasvatetuista myskikurpitsoista ja tateista.

250 g kokonaisia ohrasuurimoita
4 rkl oliiviöljyä
1 sitruunan kuori ja mehu
1 iso myskikurpitsa
iso kourallinen salvian lehtiä
6-8 rosmariinin oksaa
1 valkosipuli
4-5 isoa portobellosientä 
1 tl sokeria
2 tl Dijonsinappia
1 rkl omenasiiderietikkaa
3 rkl ranskankermaa
iso nippu tilliä
nippu lehtipersiljaa
suolaa ja pippuria

Mittaa ohrasuurimot kattilaan ja lisää vettä niin, että peittyvät. Kuumenna kiehuvaksi, alenna lämpö ja jätä hiljalleen poreilemaan noin 25 minuutiksi. Pese ja raasta sitruunan kuori ja purista sitruunasta mehu. Ohra ei saa kiehua liian pehmeäksi, siihen täytyy jäädä purtavaa. Siivilöi vesi pois, kumoa ohrasuurimot takaisin kattilaan ja lisää joukkoon sitruunan kuoriraaste ja mehu. Ripottele sekaan 2 rkl oliiviöljyä ja hieman suolaa. Jätä sivuun odottamaan.

Esilämmitä uuni 200 asteeseen. 

Leikkaa kurpitsa kahteen osaan pituussuuntaisesti. Poista siemenet ja leikkaa molemmat puolikkaat kuuteen lohkoon. Irrota valkosipulin kynnet toisistaan, mutta älä kuori niitä, paina hieman veitsen lappeella, jotta aromit pääsevät ulos. Asettele kurpitsalohkot paperoidulle uunipellille. Ripottele salvian lehdet, rosmariinin oksat ja valkosipulin kynnet niiden keskelle. Valuta päälle loput öljystä ja mausta suolalla ja pippurilla. Peitä uunipelti leivinpaperilla ja foliolla. Paahda uunissa noin 40 minuuttia. 

Tee kastike. Mittaa pieneen kulhoon sokeri, sinappi, etikka ja ranskankerma. Hienonna tilli silpuksi, jätä hieman lehtiä koristeeksi. Sekoita tillisilppu kastikkeeseen ja jätä maustumaan. 

Tällä välin viipaloi sienet ja jätä odottamaan paistoajan täyttymistä. Nosta uunipelti uunista ja ripottele sieniviipaleet kurpitsalohkojen joukkoon. Jätä peittämättä ja nosta pelti uuniin vielä 20 minuutiksi. Nosta uunista ja anna hetki jäähtyä. Poista valkosipulin kynnet. 

Sekoita ohrasuurimot kurpitsalohkojen ja sienten joukkoon. Kääntele salaatti sekaisin, lisää kastike ja sekoita vielä. Koristele tillillä ja persiljalla. Tarjoile heti. 

Ohra sai upean maun sitruunasta! Paahtuneet kurpitsaviipaleet olivat hieman karamellisoituneet, portobellosienet eivät olleet lötkistyneet uunissa vaikka olivat kypsyneet. Olipa hyvää. Toivottavasti ensi syksynä löytyy riittävästi tatteja. Tai sitten voisi käyttää kanttarelleja.

Savuturska-maissikeitto

Vietettiin eilen ystävien kanssa kokkauspäivä. Aloitettiin lounaan valmistamisella ja syötiin, jotta jaksetaan kokata lisää. Ruuanlaittoruokaa siis. Tämä keitto oli lounaamme. Meillä Suomessa ei saa kaupasta savustettua turskaa, mutta tarjolla oli tällä kertaa Ruotsin puolella pyydettyä turskaa fileinä. Ruuanlaitto alkoi siis savustuksella. Ohuet fileet eivät kauaa savustuksessa ole, joten keitto valmistui nopeasti.

Tämäkin resepti on Gill Mellerin kirjasta Gather. Vaihdoin alkuperäisessä reseptissä olleen koljan turskaan, koska sitä ei ole saatavilla. Korianterin vaihdoin lehtipersiljaan, koska olen tuoreelle korianterille allerginen. 

4 munaa

nokare voita

1 rkl oliiviöljyä

1 iso purjo

2 valkosipulin kynttä

2 maissintähkää

4 dl kasvis- tai kalalientä

2 dl kuohukermaa

noin 250 g savustettua turskaa (voit käyttää myös jotain vaaleaa järvikalaa)

iso nippu lehtipersiljaa

suolaa ja pippuria

Aloita turskafileiden savustuksella. Olin suolannut fileet edellisenä päivänä, joten ne olivat valmiina savustuslaatikkoon. Kalat ovat kypsiä noin 10 minuutissa. Keitä munia 6 minuuttia ja aseta odottamaan. 

Halkaise purjo ja huuhtele huolellisesti. Leikkaa puolikkaat viipaleiksi. Käytä paksupohjaista kattilaa, kuumenna voinokare ja oliiviöljy ja lisää purjo. Kuori ja viipaloi valkosipulin kynnet ja lisää joukkoon. Alenna lämpö ja hämmennä, älä anna purjon palaa. Anna kypsyä 10 minuuttia. Leikkaa jyvät maissintähkistä ja lisää ne kattilaan liemen kera. Anna kuumentua, jos käytät esikypsennettyjä maisseja. Jos taas käytät tuoretta, anna kypsyä toiset 10 minuuttia. Lisää kerma ja kuumenna taas kiehuvaksi. 

Paloittele kala ja hakkaa persilja silpuksi. Lisää kala ja persiljasilppu kattilaan. Mausta suolalla ja pippurilla. Kuumenna.

Kuori ja halkaise munat ja nosta ne keiton päälle muutamaksi minuutiksi lämpiämään. Annostele keitto lautasille tai kulhoihin, kaksi munanpuolikasta kullekin. Koristele persiljalla. Tarjoile heti hyvän leivän kera. 

Keitto oli lempeän makuinen, maissi antaa makeutta. Suolainen savukala antaa oman ihanan makunsa. Kaikenkaikkiaan erinomainen kokonaisuus.

Moskovanpata

Moskovanpataa söin pataa ensimmäisen kerran noin 16 vuotta sitten. Tätini teki sitä muuttopäivän ruuaksi, kun muutimme tähän taloon. Hän oli löytänyt reseptin jostakin lehdestä. Talkooväki herkutteli, kun kaikki tavarat oli saatu kannettua sisään. Saipa ruuan laittanut tätini silloin uuden kutsumanimen: Moskovanpata-täti. Se on säilynyt käytössä

Olen tainnut kerran tehdä pataa sen jälkeen ja nyt tein sitä toisen tätini 80-vuotisjuhliin lähimpien saapuessa juhlistamaan päivää. Meidän suku on aina nauttinut hyvästä ruuasta, niin nytkin. Vaikka itse sanonkin. 

Pataruoka vaatii aikaa, mutta sen voi valmistelujen jälkeen jättää kypsymään uuniin ja touhuta muita hommia sillä välillä.

Kirjaan tähän 6 hengen annoksen, tein sen reilusti isompana tilaisuutta varten. Moskovanpadan resepti löytyy useasta eri blogista, varsinkin lihan määrä vaihtelee niissä.

1 kg naudan paistia
3 sipulia
3 venäläistä suolakurkkua
voita
3 rkl hunajaa
2 tl mustapippuria myllystä
ripaus chipotle chiliä
3 rkl vehnäjauhoja
2 dl voimakasta lihalientä
170 g Aurajuustoa
240 g smetanaa

Kuori ja hienonna sipulit. Kuutioi kaksi suolakurkkua. Sulata voi padassa, lisää sipulit ja kuullota ne. Lisää hunaja ja suolakurkkukuutiot. Sekoittele anna kypsyä vielä viitisen minuuttia. Nosta pata sivuun ja peitä kannella.

Esilämmitä uuni 200 asteeseen.

Kuutioi paisti ja ruskista pienissä erissä. Lisää hieman vehnäjauhoja jokaisen lihasatsin päälle ja pyörittele sekaan. Kumoa pataan. Huuhtele lopuksi pannu tilkalla vetta ja kaada liemi pataan. 

Lisää lihalilemi ja sekoita. Murusta Aurajuusto joukkoon ja sekoita, kunnes se on sulanut. Lusikoi smetana joukkoon ja sekoita. Peitä pata kannella ja nosta se uuniin. Alenna lämpö tunnin kuluttua 150 asteeseen ja anna hautua vielä pari tuntia. 

Nosta padan kansi pois ja jätä pata vielä hetkeksi uuniin, jotta pintaan tulee väriä. Kuutioi viimeinen suolakurkku ja ripottele kuutiot pataan koristeeksi. Tarjoile keitettyjen perunoiden tai perunalumen kera. Uunijuurekset ovat erinomainen lisäke tälle ruualle. Ja sopiva näin helmikuulla. 

Moskovanpata on niin maukasta, että sitä syö ihan liikaa. Venäläiset suolakurkut tuovat hapokkuuden, hunaja makeutta ja Aurajuusto antaa oman arominsa. Pitkään hautunut paisti suorastaan sulaa suussa. Erinomaista talviruokaa. 

Turskaa ja mustajuurta

Taas kerran kokkasin yhden reseptin Gill Mellerin kirjasta Gather. Tällä kertaa kalaa ja mustajuurta. Onnistuin saamaan Suomenlahdelta pyydettyjä turskafileitä ja löysin myös tammikuun sesonkituotteena markkinoitua mustajuurta. En ole aiemmin kokannut mustajuurta, turskaa kyllä. Turskaa olen jopa ollut joskus muinoin itse juksaamassa Espoon edustalla. En pistäisi pahaksi uusintareissua. Turskan sijasta voit käyttää jotain muuta (valkoista) kalaa.

Tämä ruoka tulee vähällä vaivalla, vaatii vain pitkän haudutusajan. Sen ajan voi käyttää muihin hommiin. Tein meille kahdelle puolikkaan annoksen, mutta laitan tähän neljän hengen annoksen. Saamani turskafileet olivat pieniä, noin 75 grammaisia ja siksi varasin niitä kaksi syöjää kohti. Vähensin reseptissä ollutta voin määrää.

800 g mustajuurta kuorittuna
100 g voita 
4 valkosipulin kynttä
puolikkaan sitruunan kuori 
sitruunamehua
nippu timjamin oksia
2 dl kasvislientä
4 turskafilettä, n. 150 g/kpl
suolaa ja mustapippuria myllystä

Esilämmitä uuni 150 asteeseen.

Huuhdo, kuori ja paloittele mustajuuri uunivuokaasi sopiviksi pätkiksi. Asettele ne uunivuoan pohjalle, ripottele päälle pieneksi kuutioitu voi ja ohueksi siivutetut valkosipulin kynnet. Raasta sitruunankuori päälle, puristin myös puolikkaan sitruunan mehun joukkoon, vaikkei sitä reseptissä ollutkaan. Kaada kasvisliemi päälle. Mausta suolalla ja pippurilla. Peitä uunivuoka tiiviisti foliolla ja laita uuniin kahdeksi tunniksi. Käy kerran pari ravistelemassa vuokaa haudutuksen aikana. 

Oi mitkä tuoksut uunista alkoivat tulla! Kun mustajuuret ovat hautuneet 2 tuntia, nosta vuoka uunista. Nosta uunin lämpö 200 asteeseen. 

Mausta turskafileet suolalla ja pippurilla yltympäriinsä ja nosta ne mustajuurien päälle. Nosta vuoka takaisin uuniin ja paista noin 15 minuuttia, että kalat kypsyvät. Nosta uunista ja tarjoile. Lusikoi mausteista voita kalojen päälle ja nauti. Ei ollut ainoastaan hyvän tuoksuista, vaan myös erittäin maistuvaa.

Lihapiirakka

Tämä taas sarjassa näitä vanhoja reseptejä. Tai ainakin vanhasta muistista tehty. Uunipellillinen lihapiirakkaa. 80-luvun lopulla kahvilassa työskennellessäni näitä kutsuttiin lihalevypiirakaksi. Ruokaisa piirakka, näin talvisaikaan esimerkiksi coleslaw'n kanssa syötäväksi. Helppo ottaa myös evääksi. Pakasta paloina, niin saat nopeasti sulatettua tarpeen tullen.

2 pkt isoja lehtitaikinalevyjä
1,5 dl puuroriisiä 
liha- tai kasvisliemikuutio
500 g naudan jauhelihaa
3 isoa sipulia
nokare voita
suolaa ja pippuria
muita mausteita maun mukaan
2-3 kananmunaa + 1 voiteluun

Keitä riisi kypsäksi liha- tai kasvisliemessä isossa kattilassa. Hienonna sipulit. Voit laittaa sipulin kypsymään riisin joukkoon tai ruskistaa sen paistinpannulla voinokareen kera.

Esilämmitä uuni 200 asteeseen.

Ruskista jauheliha muutamassa erässä. Riisin kypsyttyä lisää ruskistettu jauheliha ja mausteet kattilaan. Sekoita tasaiseksi. Tarkista maku. Lisää 2-3 munaa massaan ja sekoita taas.

Kauli yksi taikinalevy uunipellin kokoiseksi, nosta se pellille ja lisää täyte sen päälle. Kauli toinen taikinalevy päälle. Kostuta reunat ja painele ne tiiviisti kiinni. Voitele piiras munalla ja pistele haarukalla pintaan reikiä. Paista 200 asteessa reilu puoli tuntia, kunnes pinta on saanut kauniin värin. Anna jäähtyä hetki ennen leikkaamista.