Kalapaistos

Kalapaistos on maukasta ruokaa. Sitä voit muutella sen mukaan, mitä kaloja ja mereneläviä on saatavilla tai haluat käyttää. Minä käytin tällä erää koljaa, lämminsavulohta ja katkarapuja. Tämä annos on vähintään kuudelle. 

1,5 kg jauhoisia perunoita
300 g vaaleaa kalaa, esim. turskaa tai koljaa
300 g savustettua kalaa, esim. lohta
200 g katkarapuja
pinaattia (käytin pakastettua)
4 munaa 
50 g voita
4 dl maitoa
3 dl kala- tai kasvislientä
50 g vehnäjauhoja
muskottipähkinää raastettuna
2 laakerinlehteä
2 tl sinappijauhetta
½ sitruunan mehu
lehtipersiljaa
50+50 g juustoraastetta (esim. cheddaria)

Kuori ja pilko perunat. Keitä ne suolatussa vedessä kypsiksi. Keitä munia 7 minuuttia. 

Tee kastike. Käytä tähän kalalientä, jos voit. Minulla on ongelma kalaliemen kanssa, niin kalojen ystävä kuin olenkin. En vaan ole vielä maistanut sellaista, joka ei tökkisi. En edes kesällä River Cottagen kurssilla. Siispä minä käytän kasvislientä, ne maistuvat (kuten lihaliemetkin). Mutta siihen kastikkeen tekoon: sulata voi kattilassa ja lisää jauhot. Lisää maito ja liemi vähitellen ja sekoita koko ajan, kunnes alkaa hiljalleen kuplia. Lisää laakerinlehdet. Vähennä lämpöä. Anna kypsyä hiljalleen noin 10 minuuttia. Mausta sinappijauheella, suolalla, pippurilla ja sitruunan mehulla. Ripottele 50 g juustoraastetta kastikkeen joukkoon ja sekoita kunnes juusto sulaa. Lisää lopuksi hakattu persilja. Nosta sivuun liedeltä.

Esilämmitä uuni 200 asteeseen.

Paloittele kalat ja laita ne noin 30 x 30 cm uunivuoan pohjalle. Lisää katkaravut ja sulatettu pinaatti. Jos käytät tuoretta pinaattia, kiehauta se ensin. Leikkaa kuoritut munat lohkoiksi ja lisää ne kalapalojen joukkoon. Poista laakerinlehdet kastikkeesta ja kaada kastike kalojen päälle. 

Soseuta perunat ja lisää hieman maitoa tarvitessa. Lusikoi muusi vuokaan ja koristele pinta haarukan vedoin. Raasta päälle vielä 50 g juustoa. Paista 45-60 minuuttia, nosta uunista ja anna hetki levätä. Tarjoile kasvisten kera. 

Suppilovahverojuustokeitto

Tämän keiton resepti oli aikoinaan Ohrakas-paketin kyljessä. Siinä käytettiin herkkusieniä ja tietenkin Ohrakasta. Olen tuon yhden paketin ostanut ja käyttänyt silloin 90-luvun loppupuolella. Sen jälkeen olen käyttänyt suurusteena kaapin vakiotavaraa eli maissitärkkelystä. Näin keitosta tulee myös gluteeniton. Herkkusienien tilalla olen käyttänyt suppilovahveroita. Vuodenajasta riippuen joko tuoreita tai kuivattuja. Sipulin määrää olen myös lisännyt. Tämä keitto valmistuu nopeasti, joten on hyvää arkiruokaakin. Keitosta riittää neljälle. 

2 rkl rypsiöljyä
2 sipulia
30 g kuivattuja suppilovahveroita
8 dl kasvislientä
3/4 dl maissitärkkelystä
1 pkt voimakasta Koskenlaskijaa tai muuta sulatejuustoa
2-3 rkl balsamiviinietikkaa
mustapippuria myllystä

Kuori sipulit. Leikkaa ne puolikkaiksi ja viipaloi puolikkaat ohuiksi. Kuumenna öljy paistinpannulla ja kuullota sipulit hiljalleen. Älä ruskista. Kuumenna vesi kattilassa, lisää liemikuutio (tai käytä itse tehtyä lientä). Ripottele kuivatut suppilovahverot nesteeseen. Anna kiehua muutama minuutti, lisää kuullotetut sipulit. Sekoita maissitärkkelys pieneen vesimäärään ja suurusta keitto. Anna kiehua taas viitisen minuuttia. Pilko sulatejuusto pieniksi kuutioiksi ja lisää keittoon. Hämmennä kunnes juusto on sulanut ja keitto kuumaa. Mausta balsamiviinietikalla ja mustapippurilla. Tarjoile kuumana hyvän leivän kera. 

Steak & ale -piiraat

Taas palaan brittiresepteihin, mutta tällä kertaa tämä ei ole River Cottagen ohjeita. Eikä tämä oli ihan aito englantilainenkaan, koska jouduin tekemään pienen kermalisäyksen kastikkeeseen. Olin unohtanut kuinka suolaista käyttämäni luomulihaliemi on. Jotain tarvitsi taittamaan tuota suolaisuutta ja kaapissa oli tilkka kermaa jäljellä. Jätän sen kuitenkin pois reseptistä, koska se ei siihen kuulu.

Englantilaiset syövät paljon erilaisia piiraita. Suosikkini on steak&kidney pie, mutta tiedän ettei munuaiset ole kovin monen herkkua enkä sitä ainakaan nyt tänne kirjoita. Tein näitä piiraita isänpäiväviikon loppuna sukulointireissulla. Oli jo pitkään tehnyt mieli jotain piirasta.

Piiraan täyte tehdään ensin. Englantilaiset käyttävät herkkusieniä tähän täytteeseen, minä korvasin ne kuivatuilla suppilovahveroilla. Sen valmistuttua tehdään piirastaikina, koska se täytyy käsitellä lämpimänä. Tässä ohjeessa on kuumavesitaikina, se on helppo ja nopea tehdä. 

800 g naudan kulmapaistia
3 sipulia
2 valkosipulin kynttä
voita paistamiseen
5 dl tummaa olutta, stoutia tai portteria
2,5 dl lihalientä
2-3 timjaminoksaa
2 laakerinlehteä
2-3 kourallista kuivattuja suppilovahveroita
suolaa ja pippuria

taikina:
2 dl vettä
200 g voita
500 g vehnäjauhoja
1 tl suolaa
2 munaa, joista toisen keltuainen voiteluun

Leikkaa liha pienehköiksi paloiksi. Kuori ja hienonna sipulit sekä valkosipulin kynnet. Sulata voi pannulla ja ruskista lihapalat pienissä erissä. Nosta lihanpalat kattilaan odottamaan. Kuullota sipulit ja lisää ne lihapalojen seuraksi. Kaada päälle olut ja lihaliemi. Lisää timjaminoksat ja laakerinlehdet. Kuumenna kiehuvaksi ja anna poreilla hiljalleen  puoli tuntia. Lisää hienonnettu valkosipuli sekä kuivatut suppilovahverot ja jatka hauduttamista vielä 15 minuuttia. Mausta suolalla ja pippurilla. Huomioi lihaliemen suola! Nosta kattila liedeltä.

Esilämmitä uuni 200 asteeseen.

Tee taikina. Mittaa vesi ja voi toiseen kattilaan, kuumenna kunnes voi on sulanut. Lisää 
vehnäjauhot, joihin olet sekoittanut suolan. Sekoita taikinaa ensin vaikka nuolijalla, mutta käytä käsiäsi heti kun voit. Erota toisesta munasta valkuainen ja keltuainen, jätä keltuainen voitelua varten. Lisää muna ja valkuainen taikinaan, sekoita. Kumoa taikina pöydälle ja vaivaa se tasaiseksi. Tämän taikinan kanssa täytyy toimia nopeasti, jäähdyttyään se on vaikea kaulia.

Tämän piiraan voi tehdä noin 22-senttiseen piirakkavuokaan (tai voit tehdä yksittäisiä piiraita kuten minä tein). Kauli 2/3 taikinasta reilusti vuoan pohjan kokoiseksi levyksi ja vuoraa piirasvuoka taikinalla. 

Poista timjamin oksat ja laakerinlehdet lihamuhennoksesta. Kumoa muhennos piirasvuokaan. Jos nestettä jää yli, käytä se ylimääräisenä kastikkeena. Monet haluavat kastiketta lisäksi. 

Kauli lopusta taikinasta kansi piiraan päälle. Tee kanteen 1-3 reikää, jotta höyry pääsee haihtumaan. Nosta kansi piiraan päälle ja painele reunat tiiviisti kiinni. Voitele kansi keltuaisella ja nosta uuniin. Paista 30-40 minuuttia, kunnes taikina on kypsää ja piiras on saanut kauniin värin.

Tarjoile perunoiden (kuvassa perunalunta), porkkanoiden ja herneiden kanssa. Jos sitä nestettä jäi, nosta se tarjolle myös. Nauti kuumana, mutta varo polttamasta suutasi.

Punajuuri-jauhelihakeitto

Tämä keitto kuuluu myös sarjaan pitkään käytössä olleet reseptit. Sain reseptin työkaveriltani 80-luvun puolivälin jälkeen. Se on ollut käytössä siitä asti. Piti ihan kaivaa resepti kansiostani esiin tätä kirjoitusta varten, koska en ole sitä tarvinnut vuosikymmeniin. 

Alunperin reseptissä on käytetty etikkapunajuuria, mutta olen käyttänyt tuoreita punajuuria siinä jo pitkään. Raastan syksyn sadosta punajuuria karkeaksi raasteeksi pakastimeen ja sieltä on niitä hyvä ottaa, kun keittoa tekee mieli. Maustamalla saa siihen etikkaisen maun. 

400 g hyvälaatuista naudan jauhelihaa

3 isoa sipulia

1,5 lihalientä (kuutioista tai itsekeitettyä)

3-4 rkl vehnäjauhoja

400 g karkeaksi raastettua punajuurta

2-3 rkl väkiviinaetikkaa (tai oman maun mukaan)

1,5 tl sokeria

suolaa, mustapippuria

persiljasilppua

smetanaa tarjoiluun, jos niin haluat

Leikkaa sipulinpuolikkaat ohuiksi viipaleiksi. Kuullota paistinpannulla, johon olet laittanut tilkan ruokaöljyä. Kuumenna isohkossa kattilassa lihaliemi. Kumoa paistinpannulta kattilaan kuullotettu sipuli. Lisää kattilaan myös punajuuriraaste, anna kiehua hiljalleen 10 minuuttia.

Tällä välin  ruskista jauheliha pannulla. Lisää loppuvaiheessa vehnäjauhot ripotellen ja sekoita. Lisää jauheliha kattilaan ja kuumenna taas kiehuvaksi. Mausta etikalla, sokerilla sekä suolalla ja pippurilla. Lisää lopuksi keittoon reilusti persiljasilppua. 

Tarjoile hyvän leivän ja jos haluat, smetanan kera. Annoksesta tulee 6 reilua annosta lämmittävää, maukasta keittoa.

Karitsasalaatti & säilötty sitruuna

Tämä oli ruokaisa salaatti, jälleen kerran Gill Mellerin kirjasta Gather. Tein tämän meidän juhlapäivämme kunniaksi lokakuun alkupuolella. Reseptissä tämä on tehty lampaan fileestä, mutta sellaista en saanut käsiini ja käytin siihen kotimaista karitsan sisäfileetä. Sisäfileen paistossa saa olla tarkkana, ettei se kypsy liikaa.

1 pieni kukkakaali
6 rkl neitsytoliiviöljyä
½ sitruunan mehu
2 tl jeeran (juustokuminan) siemeniä paahdettuina
2-3 mintun oksaa
1 rkl kurpitsan siemeniä
2-3 tl auringonkukan siemeniä
1 iso tai 2 pientä keltasipulia
250 g karitsan sisäfilettä
1 litistetty valkosipulin kynsi
1 säilötyn sitruunan kuori ohuina suikaleina
1 rkl juoksevaa hunajaa
1,5 tl savupaprikajauhetta
6-8 fenkolin lehtiä koristeeksi (käytin mintun lehtiä, kun ei fenkolia ollut)
suolaa ja mustapippuria myllystä

Paahda jeeran (juustokuminan) siemeniä kuivalla pannulla hetken aikaa ja jätä odottamaan.

Poista kukkakaalin vihreät lehdet, kova keskiosa ja jaa kukkakaali isohkoihin kukintoihin. Leikkaa kukinnot ohuiksi viipaleiksi ja laita isoon kulhoon. Valuta päälle 2 rkl oliiviöljyä ja sitruunan mehu. Ripottele jeeran siemenet ja mintun lehdet joukkoon, mausta suolalla sekä pippurilla. Sekoita käsin ja jätä maustumaan.

Laita paistinpannulle loraus oliiviöljyä ja kuumenna keskilämpöiseksi. Lisää kurpitsan ja auringonkukan siemenet ja hieman suolaa. Paahda siemeniä muutama minuutti, poista ne sitten pannulta ja jätä odottamaan. Laita pannu takaisin liedelle, lisää 2 rkl oliiviöljyä, kuumenna öljy ja lisää ohueksi viipaloitu sipuli. Paista välillä sekoitellen noin 10 minuuttia, kunnes sipuli rapeutuu reunoilta. Poista sipulit pannulta ja laita pannu takaisin liedelle, lisää lämpötilaa. Laita karitsanfileet pannulle kera litistetyn valkosipulin kynnen. Kääntele fileitä, jotta ne saavat väriä joka puolelta. Lihan täytyy olla punertavaa sisältä. Paistoaika on vain muutama minuutti. Nosta fileet lepäämään noin 5 minuutiksi folion alle. 

Levitä kukkakaali isolle tarjoiluastialle. Leikkaa karitsanfileet noin sentin siivuiksi ja asettele se kukkakaalin päälle. Ripottele päälle sipuliviipaleet, paahdetut siemenet ja ohuiksi suikaleiksi leikattu säilötty sitruuna. Tarjoile hyvän leivän kera.

Säilötty sitruuna on yksi lempimausteistani nykyisin. Se on yksi Lähi-idän keittiön välttämättömyyksiä ja se sopii erinomaisesti lampaan kera. Kuten kalankin. En ole löytänyt sitä kaupasta, joten päätin tehdä sitä itse. Se on ihan helppoa.

Tarvitset 6-8 luomusitruunaa ja hienoa merisuolaa. Pese huolella noin puolen litran vetoinen lasipurkki, johon sinulla on tiivis kansi. Pese sitruunat ja kuivaa ne taputellen. Leikkaa sitruunoiden päistä noin sentin verran pois ja leikkaa ne yksitellen pitkittäin neljään osaan niin, että ne jäävät kiinni toisesta päästä. Ripottele pari ruokalusikallista suolaa purkin pohjalle ja ripottele suolaa myös sitruunan sisään. Paine sitruuna purkin pohjalle niin, että se hieman aukeaa. Jatka näin kunnes purkki on täynnä. Lopuksi vielä päälle suolaa. Purista tarvitessa sitruunamehua päälle, että kaikki peittyy liemeen. Sulje purkki ja ravistele sitä, että liemi menee jokaiseen väliin. Jätä viikoksi työpöydälle valoon. Sen jälkeen laita purkki jääkaappiin. Kun kuoret ovat muuttuneet läpikuultaviksi, ne ovat valmiit. Tähän menee muutama viikko. Säilyy jääkaapissa noin puoli vuotta.

Säilötyn sitruunan kuorta käytetään yleisemmin, mutta voit käyttää hedelmälihan esim. lammas- tai kalapadan maustamiseen.

Kahden sipulin tomaattinen nakkikeitto

Tämä keitto on pysynyt ruokalistalla vuodesta toiseen. Se löytyi muistaakseni Kodin kuvalehdestä joskus 80-luvun loppupuolella. Työpaikalle, asiakkaiden odotushuoneeseen tuli aikoinaan tuo lehti ja lainasin sen viikonlopuksi kotilukemisiksi. Olen vähän vuosien mittaan muuttanut reseptiä, mutta kuten saattaa arvata se on maistunut kun kaikki nämä vuodet sitä olen kokannut. Se on maukas keitto näin kylmillä keleillä nautittavaksi. Meillä syödään muitakin kuin brittireseptien mukaan tehtyä ruokaa. 

1 pkt pekonia (140 g tai sinnepäin)

2 sipulia

3 valkosipulin kynttä

4 porkkanaa

1 pieni purkki (70 g) tomaattipyrettä

1 litra lihalientä 

30 spagettia katkottuna

300 g nakkeja

basilikaa, oreganoa

Suikaloi pekoni ja laita ne paksupohjaiseen kattilaan. Anna paistua hetken, kunnes rasvaa irtoaa. Kuori ja hienonna sipulit ja valkosipulin kynnet. Lisää ne kattilaan pekonin joukkoon. Anna kuullottua hetken aikaa. Lisää lihaliemi ja kuumenna kiehuvaksi. Kuori ja viipaloi porkkanat, lisää ne kattilaan. Lisää tomaattipyree. Anna kiehua 5-10 minuuttia, lisää katkotut spagetit ja jatka kypsentämistä noin 10 minuuttia. Lisää ohuiksi viipaloidut nakit ja mausta yrteillä. Kuumenna kiehuvaksi, anna kiehua pari minuuttia. Tarjoile hyvän leivän kera. 

Ps. piti vielä mainita, että huomasin ettei kannata käyttää purppuraporkkanoita keittoon. Ainakaan, jos siihen ei kuulu tomaattia. Keitto ehti muuttua violetiksi ennen kuin laitoin tomaattipyreen joukkoon. Minulla ei vaan ollut kotona muita porkkanoita kuin viimeiset itsekasvattamani purppuraporkkanat. 

Mausteinen maksapatee

Jätin kesällä ennakkotilauksen River Cottage A to Z -kirjasta ja sain sen lokakuun alussa pitkän odottelun jälkeen. Kyseessä on mahtava hakuteos, kirja painaa yli 2,6 kiloa! Se ei ole mikään yöpöydällä pidettävä iltalukemisto, tämä kirja tulee luettua pöydän ääressä. Kirjan tekijöitä ovat Hugh Fearnley-Whittingstallin lisäksi hänen tiimistään Gill Meller, Steven Lamb, Pam Corbin, Nikki Duffy, Mark Diacono, Tim Maddams, Nick Fisher ja John Wright. Valmistusaineet on käyty läpi aakkosissa, jokaisesta on kirjoitettu tarina ja siihen löytyy resepti. 

Tämä Steven Lambin resepti osui ensimmäisten joukossa silmiini, johtunee syksyn kylmenevistä säistä. Me syömme sisäelimiä. Herkkujani ovat erityisesti maksa, munuaiset ja kieli. Muitakin sisäelimiä syödään, kun saadaan niitä sellaisesta eläimestä jonka tausta tunnetaan. Metsästäjää ei suvussa ole, mutta satunnaisesti saamme myös riistaherkkuja ystäväpiiristä.

Halusin tehdä tämän maksapateen kokeeksi, josko siitä olisi joulun herkkupaketteihin. Kyllä siitä on. Muokkasin hieman reseptiä hieman saatavilla olevien aineiden mukaan. 

Voitele noin litran vetoinen leipävuoka tai terriini. Jätä odottamaan. 

400 g tuoretta maksaa 
400 g rasvaista possunkylkeä
100 g savukylkeä 
1 sipuli pieneksi hakattuna
4 valkosipulin kynttä raastettuna
100 g korppujauhoja
1 rkl hakattua rosmariinia
1 rkl hakattua timjamia
80 ml kuivaa madeiraa 
1 muna
3 tl fenkolin siemeniä paahdettuna ja jauhettuna
1 tl korianterin siemeniä paahdettuna ja jauhettuna
ripaus chipotlechiliä
1 rkl savupaprikaa 
1 tl suolaa
mustapippuria

Poista maksasta kalvot ja poista mahdolliset suonet. Leikkaa maksa isoiksi suikaleiksi. Leikkaa possunkylki ja savukylki palasiksi. Jos sinulla on lihamylly, käytä sitä ja suurinta reikälevyä. Näin saat karkeamman pateen. Toki voit käyttää lihamyllyn pienempää terää halutessasi sileämpää pateeta. Monitoimikone sopii myös massan hienontamiseen. Älä kuitenkaan tee siitä tahnaa.

Paahda fenkolin ja korianterin siemenet kuivalla pannulla ja hienonna ne morttelissa. 

Lisää hienonnettu sipuli, raastetut valkosipulin kynnet, korppujauhot, alkoholi, muna ja mausteet maksa-possumassaan ja sekoita tasaiseksi. Tee pieni koepihvi, paista se pannulla ja lisää mausteita tarvitessa. Kun olet makuun tyytyväinen, kaada massa voideltuun vuokaan, tasoita pinta ja peitä vuoka leivinpaperilla sekä foliolla. Laita vuoka hieman suurempaan uunivuokaan, johon kaadat kuumaa vettä noin puoleen väliin pateevuoan korkeudesta. Kypsennä 175-asteisessa uunissa noin 1,5 tuntia. Pateen tulee olla painettaessa kiinteää ja irti hieman reunoista. 

Aseta päälle paino jäähtymisen ajaksi. Anna jäähtyä täysin ennenkuin poistat painon. Tarjoile hyvän leivän, keitettyjen munien ja suolakurkkujen kera. Hyvää!

Voissa paahdetut ohrahiutaleet ja purjoa

Hankin kaksi uutta keittokirjaa tänä syksynä, tai oikeastaan tilasin ne jo kesällä. Tämä resepti löytyy Gill Mellerin esikoiskirjasta Gather. Kirja on aivan ihana, se tuo rauhaisan tunteen jo kantta katsomalla ja kirjan käteen ottamalla. Minulla oli ilo olla Gill Mellerin ohjauksessa yksi päivä elokuussa River Cottagen kurssilla. 

Tämä helppo ja herkullinen lämmin kasvisateria syntyy nopeasti, noin puolessa tunnissa. Annoksesta riittää ateriaksi kahdelle tai lisäkkeeksi neljälle.

2 tl Dijon-sinappia
1 tl juoksevaa hunajaa
2 rkl neitsytoliiviöljyä
50 g voita
50 g ohrahiutaleita
1 pieni valkosipulin kynsi
2 isoa purjoa (näin myöhään syksyllä, alkusyksystä 4 pientä)
5-6 timjamin oksaa
1 laakerinlehti
suolaa ja pippuria

Tee ensin kastike: mittaa sinappi, hunaja ja öljy pieneen kulhoon ja sekoita. Jätä odottamaan.

Kuumenna 25 g voita pannulla kuplivaksi, lisää ohrahiutaleet ja litistetty valkosipulin kynsi  ja paahda niitä reilut viisi minuuttia, koko ajan sekoitellen, kunnes kullankeltaisia. Laita lautaselle talouspaperi ja kumoa hiutaleet siihen. Jätä odottamaan.

Leikkaa purjoista suurin osa vihreintä osaa pois, siitä voit keittää kasvislientä. Leikkaa vaalea osa vinottain reilun sentin siivuiksi. Huuhdo hyvin ja valuta siivilässä. Kumoa purjoviipaleet paistinpannulle. Lisää mukaan 25 g voita, puoli lasillista vettä, timjamin oksat, laakerinlehti. Mausta reilusti suolalla ja pippurilla. Laita paistinpannun päälle kansi ja anna hiljakseen poreilla noin 8 minuuttia, kunnes purjo on pehmentynyt. Kaada siivilään valumaan ja kumoa lämpimälle tarjoiluastialle. Ripottele päälle ohrahiutaleet ja lisää kastike. Tarjoile heti. Hyvää leipää tarjolle, muuta ei tarvita. Me söimme tätä possun lisäkkeenä, maistuu varmasti myös kalan tai kanan kera.

Voissa paahdetut ohrahiutaleet olivat maukkaita ja rapeita, antoivat hampaille töitä pehmeän purjon rinnalla. 

Miksi tämä blogi?

Ensimmäinen blogini on Hugh's three good things by Ulla - Hugh'n 3 hyvää Ullan tapaan. Aloitin sen reilu neljä vuotta sitten saadessani ennakkotilatun Hugh Fearnley-Whittingstallin kirjan Three Good Things. Päätin kirjoittaa blogin sekä suomeksi että englanniksi, sainhan tavan ylläpitää kielitaitoa myös niin. Kirja ei ole tullut vieläkään läpikokatuksi, mutta olen päättänyt sen kirjoittamalla reissustani River Cottagen kokkauskurssille. Sinne ei siis enää tule uusia tekstejä. 

Seuraavaksi päätin kirjoittaa blogia myös leipomisistani, Ullan leipomuksia. Sitä olen nyt kirjoittanyt myös noin neljä vuotta. Tulen jatkamaan tätä blogia kirjoittaen sinne niistä leipomuksistani myös tulevaisuudessa. Satunnaisesti kirjoitan myös Lahden Ruokaosuuskunnan blogiin, reseptejä sinnekin. Kirjoitin myös hyvin lyhyeksi jääneeseen Finn-Guild British Food in Finland -blogiin, seitsemän julkaisua vuosina 2014-15.

Koska olen parantumaton keittokirjojen keräilijä ja lisäksi satunnainen ruokalehtien tilaaja, löytyy reseptejä "vaikka muille jakaa". 

Keittokirjat ovat minulle tärkeitä. Vaikka netti tarjoaa reseptejä nopeasti hakukoneilla, kirjan aukaisemista se ei voita. Olen vanhanaikainen, tabletti ei voi olla työpöydällä auki kuten kirja. Siis minun mielestäni. Luen keittokirjoja ihan lukemalla, jo reseptejä lukemalla voi herkutella, maistaa maun kielellään. Myös mieheni, joka ei kokkaa, lukee niitä.

Kokkaan arkioloissa kahdelle, silloin tällöin porukalla ystävien kanssa ja harvemmin isolle porukalle kun suku tai ystäväpiiri juhlii. Eniten nautin siitä, että ehtii ja saa paneutua uusiin resepteihin ja suunnitella ateriakokonaisuuksia. Arkiruoka on kahden hengen huusholissa välillä "pakkopullaa", mutta onneksi kirjoista löytyy uusia nopeita ratkaisuja.

Olisiko tässä jo syytä uuteen blogiin? Katsotaan kuinka tämä blogi alkaa sujua. No recipes in English. Sorry about that, my English speaking friends.